mle是什么意思

Go
Go-lauta kivineen pelin keskivaiheessa.
Pelaajia	kaksi
Ik?suositus	mik? vain
Pelin kesto	muutamasta minuutista useisiin tunteihin
Monimutkaisuus	monimutkainen
Strategisuus	korkea
Satunnaisuus	ei lainkaan
百度 我们要向周恩来同志学习，不要忘记我们是共产党人，不要忘记我们是革命者，任何时候都不要丧失理想信念，用自己的实际行动坚持和发展中国特色社会主义，为实现共产主义远大理想而努力奋斗。 BoardGameGeek
Infobox OK

Perinteinen japanilainen go-p?yt? (jap. goban), pelikivet (go-ishi), ja kivien s?ilytt?miskupit (go-ke).

Go [go?] eli wéiqí (圍棋) kiinaksi, on kiinalainen kaksin pelattava lautapeli. Peli on levinnyt my?s muihin maihin ja sit? kutsutaan igo (囲碁, igo) japaniksi ja baduk (??) koreaksi. Peli on kiinalaisen mytologian mukaan yli 4 000 vuotta vanha, historiallisesti syntynyt ennen vuotta 500 eaa. S??nn?t ovat hyvin yksinkertaiset, mutta pelaaminen tarjoaa runsaasti haasteita ja vaatii kaikessa monimuotoisuudessaan runsaasti strategista silm?? kuten esimerkiksi l?nsimaissa tunnetumpi shakki. Gossa on tavoitteena vallata pelilaudalta pinta-alaltaan suurempi alue kuin vastustaja. Pelaaja ansaitsee pisteit? vallatun alueen koosta riippuen. Gossa voi my?s vangita vastustajan kivi?, joista my?s saa pisteit?. Eniten pisteit? ker?nnyt voittaa. Go on erityisen suosittua Japanissa, Kiinassa ja Etel?-Koreassa, mutta pelaajia l?ytyy runsaasti ymp?ri maailman. Suomessa gota harrastaa yli tuhat ihmist? ja yli puolet heist? on kerhopelaajia.

Peli tunnetaan l?nsimaissa yleens? sen japaninkielisell? nimell? go (lausutaan suomeksi yleens? "goo", vaikka japaniksi "o" on lyhyt). Japanissa nimi voidaan kirjoittaa kanjeilla 囲碁 (igo) tai 碁 (go). Kiinan kieless? k?ytet??n nimityst? wéiqí (perinteisill? merkeill? 圍棋, yksinkertaistetuilla merkeill? 围棋) ja koreassa baduk (hangul: ??).

Historia

Go on syntynyt muinaisessa Kiinassa, jossa se oli erityisen suosittua ylimyst?n keskuudessa. Piirros Ming-dynastian ajan kiinalaisista pelaamassa gota.

Japanilaisia geishoja pelaamassa gota. Kuva on vuodelta 1811.

Go syntyi muinaisessa Kiinassa, mutta tarkkaa ajoitusta sen synnylle ei ole pystytty antamaan. Ensimm?inen j?lkipolville s?ilynyt kirjallinen viittaus gohon on per?isin vuodelta 548 eaa. Vanhin kiinalaisten arkeologien l?yt?m? go-lauta on l?ntisen Han-dynastian ajalta. Go on s?ilynyt l?hes muuttumattomana syntym?st??n l?htien aina t?h?n p?iv??n asti. Go onkin maailman vanhin lautapeli, jota pelataan nyky??n sen alkuper?isess? muodossa.

Legendan mukaan keisari Yao 堯 (2337–2258 eaa.) m??r?si kehitett?v?ksi haasteellisen ja strategisen pelin poikansa Danzhun pelattavaksi, koska keisarin mielest? h?nen poikansa tarvitsi kuria, keskittymist? ja tasapainoa. Laiska kruununperij? ei kuitenkaan pelist? innostunut. Toinen pelin alkuper?? selitt?v? tarina on, ett? muinaiset kiinalaiset sotaherrat ja kenraalit k?yttiv?t kivi? karttojen p??ll? hahmottaakseen vihollisen ja omien joukkojensa asemat. T?ll?in heid?n oli helpompi neuvotella taktisista mahdollisuuksista voittaa vihollinen.^l?hde?

Ennen Kiinan teollistumista go oli suosittu peli ylimyst?n keskuudessa samalla, kun Xiangqi (Kiinalainen shakki) oli suurten massojen eli tavallisen kansan peli. Gota pidettiin kalligrafian, maalaamisen ja Guqin soittamisen lis?ksi yhten? kiinalaisen oppineen (Junzi) perustaitona, joita sen aikaisen oppineen kuului harjoittaa.^l?hde?

Go levisi v?hitellen Kiinasta Japaniin 600-luvulla ja se saavutti suuren suosion keisarillisessa hovissa 700-luvulla. 1600-luvun alkuun menness? gota pelattiin julkisesti Japanissa. Gon kehityksen merkitt?vin vaihe Japanissa alkoi 1600-luvun alussa, jolloin perustettiin nelj? valtion tukea nauttivaa koulukuntaa. N?m? nelj? koulukuntaa nostivat pelaamisen tasoa merkitt?v?sti. Merkitt?vin koulukunta oli Hon’inbō, josta my?s nousi kaksi gon historian arvostetuinta pelaajaa: Dōsaku (1645–1702) ja Shūsaku (1829–1862). Koulukunnat kehittiv?t gohon budolajin kaltaisen pelaajien luokitteluj?rjestelm?n. Valtion tuki koulukunnille lakkautettiin Meiji-restauraation yhteydess? ja niiden toiminta hiipui.^l?hde?

1900-luvun alkupuolella japanilaiset gon pelaajat perustivat oman ammattilaisorganisaationsa (Nihon Ki-in) ja go-turnausten sponsorointi yleistyi. 1900-luvun loppupuolella my?s Kiinaan ja Koreaan perustettiin samankaltaiset ammattilaisorganisaatiot, joiden puitteissa japanilaisten ammattilaisten etumatka kurottiin kiinni.^l?hde?

Go on ollut ennen 1900-lukua l?nsimaissa k?yt?nn?ss? tuntematon peli. 1900-luvun aikana go on kuitenkin levinnyt laajalle ja ker?nnyt tuhansia harrastajia ymp?ri maailmaa. Suomessa j?rjest?ytynyt kerhotoiminta alkoi 1970-luvulla. Go on edelleenkin maailmanlaajuisessa jatkuvassa kasvussa esimerkiksi internet-pelaamisen ansiosta.^l?hde?

Vuoden 2000 tienoilla Japanissa julkaistu Hikaru no Go -manga – ja my?hemmin televisiossa esitetty sarjakuvaan perustuva anime – nosti gon pinnalle japanilaisen nuorison keskuudessa. Tammikuussa 2004 gon suosiota levitt?nyt anime-sarja esitettiin my?s Yhdysvalloissa.^l?hde?

Peliv?lineet

Vangitut vastustajan kivet s?ilytet??n pelin loppuun asti oman go-kupin nurin k??nnetyn kannen syvennyksess?.

Gon pelaamiseen k?ytet??n pelilautaa (goban) ja valkoisia sek? mustia pelinappuloita, kivi? (goishi). Kivi? on yleens? 180 valkoista ja 181 mustaa. Kivet valmistetaan perinteisesti liuskekivest? (mustat) ja simpukankuorista (valkeat). Koska ”simpukkakivet” ovat arvokkaita, useimmiten pelataan lasista tehdyill? kivill?. Muoviset kivet ovat viel? lasikivi?kin halvempia, mutta niit? k?ytet??n harvoin, koska lasikivet ovat sopivamman painoisia sek? tuottavat napakamman ??nen laudalle pelattaessa. Kivi? s?ilytet??n yleens? tarkoitukseen tehdyiss? kupeissa (goke), mutta mik? tahansa muukin astia k?y. Go-lauta on perinteisesti puuta ja siihen on piirretty 19 pysty- ja vaakaviivan (18 × 18 ruudun) muodostama ristikko, jossa on yhteens? 361 viivojen risteyskohtaa.

Aloittelijat harjoittelevat pelimekaniikkaa usein pienemmill? laudoilla, joissa on joko 9 × 9 tai 13 × 13 risteyskohtaa. Periaatteessa gota voi pelata mink? kokoisella laudalla tahansa. Pienemm?ll? laudalla pelatessa s??nn?t kuitenkin muuttuvat hieman (tasoituskivien m??r? ja niiden asettelu).

Perinteisesti go-lauta on 1,5 shakua (45,45 cm) pitk? ja 1,4 shakua (42,42 cm) leve?. Aloittelijoita usein h?mm?stytt??kin se, ettei lauta olekaan neli?n muotoinen. Laudan pituus on suurempi kuin sen leveys suhteessa 15:14. Laudan ”kummallisen” muodon on esitetty johtuvan kahdesta syyst?. Ensinn?kin pelaajien istuessa laudan ??rell? he n?kev?t sen niin, ett? se n?ytt?? lyhyemm?lt?. T?m?n takia lauta asetetaan pelaajien v?liin niin, ett? sen leveytt? suurempi pituus luo illuusion, jossa lauta n?ytt?? neli?lt?. Toisen selityksen mukaan japanilaisen estetiikan mukaan symmetrisen muodon k?ytt?minen kuvastaa ”huonoa makua”.^l?hde?

Oikeaoppisesti valmistettujen pelikivien mustat kivet ovat hieman valkoisia suurempia. Syyn? t?h?n on optinen illuusio; valkoiset kivet n?ytt?v?t laudalla isommilta kuin mustat. Mustat kivet tehd??n siis isommiksi, jotta ne n?ytt?isiv?t laudalla samankokoisilta valkoisten kanssa. Kivien kokoero ei kuitenkaan ole kovin suuri, ja useimmilta pelaajilta t?m? yksityiskohta j?? huomaamatta. Perinteisesti kive? pidell??n etu- ja keskisormien p?iden v?liss?, ja se asetetaan laudalle niin, ett? siit? kuuluu pieni, mutta selv? ”klik”-??ni.

Gota voi pelata hyvinkin yksinkertaisilla ja halvoilla peliv?lineill?, kuten esimerkiksi vanerilevyll? ja maalatuilla pikkukivill?. Monet pelaajat arvostavat kuitenkin laadukkaita peliv?lineit? ja ovat my?s valmiita maksamaan niist?. Kalleimmat go-varustepaketit (lauta, kivet ja kupit) kipuavat hinnaltaan satoihin, jopa tuhansiin euroihin.^l?hde?

Peli? pelataan my?s useilla tietokoneohjelmilla, joita on kehitetty kotitietokoneiden lis?ksi muun muassa useille pelikonsoleille, k?mmentietokoneille sek? matkapuhelimille. Useat ohjelmat mahdollistavat my?s pelaamisen internetiss?.

S??nn?t

P??artikkeli: Gon s??nn?t

Kuvassa on mustia ja valkoisia kivi?. Kivien "vapaudet" on merkitty mustilla ja valkoisilla pisteill?. Huomaa, ett? eri kivet voivat jakaa saman risteyskohdan vapautena.

Kun valkoinen pelaa kiven kohtaan A, j?? musta ryhm? vangiksi ja siihen kuuluvat kivet poistetaan pelilaudalta.

Gon s??nn?ist? on muutamia laajalti k?ytettyj? muunnelmia, jotka voidaan karkeasti jakaa japanilais- ja kiinalaistyylisiin s??nt?ihin. Kaikki muunnelmat kuitenkin kuvailevat strategisesti ja taktisesti saman pelin – erot ovat l?hinn? pisteidenlaskun yksityiskohdissa ja harvinaisten poikkeustapausten k?sittelyss?. Aloittelijan n?k?kulmasta kaikki s??nn?t ovat k?yt?nn?ss? samanlaisia^l?hde?.

S??nn?t ovat per?isin pitk?st? historiallisesta perinteest?, jossa ne eiv?t esiintyneet tarkoissa formalisoiduissa muodoissa. Nyky??n tarvitaan kuitenkin selkeit? s??nt?j? ja gon s??nn?ist? onkin kirjoitettu monia toisistaan poikkeavia kokonaisuuksia, jotka kuitenkin sis?lt?v?t samat perusperiaatteet. S??nn?t ovat yksinkertaisia ja ne voidaan esitt?? lyhyesti yhdeks?ll? s??nn?ll?. T?ss? esitet??n yksi s??nt?jen yksinkertaistettu japanilaistyylinen kokoelma:^l?hde?

1. Peli? pelaa kaksi pelaajaa. Toinen pelaa mustilla ja toinen valkeilla kivill?. Musta aloittaa pelin.
2. Aluksi lauta on tyhj?. Pelaajat asettavat vuorotellen yhden kiven kerrallaan laudalle. Pelaaja voi my?s halutessaan olla laittamatta kive? eli passata. Peli jatkuu kunnes kumpikaan ei en?? halua laittaa laudalle kivi? eli molempien pelaajien passattua per?kk?in.
3. Kivet asetetaan laudalle piirrettyjen viivojen risteyskohtiin. Pelaaja saa asettaa kivens? mihin tahansa laudalla olevaan tyhj??n viivojen risteyskohtaan elleiv?t s??nn?t 7 tai 8 sit? kiell?.
4. Asetettua kive? ei en?? siirret? paitsi jos se poistetaan laudalta s??nn?n 6 mukaisesti.
5. Pelaaja, jolla on enemm?n aluetta ja vankeja (vastustajan vangittuja kivi?) yhteens? voittaa pelin. Valkoinen saa lis?ksi ylim??r?isi? pisteit? (komi), koska mustalla on pelin aloittajana etu puolellaan.
6. Kiviryhm? j?? vangiksi, eli poistetaan laudalta, silloin kun se menett?? kaikki vapautensa eli yhteytens? viel? tyhj??n viivojen risteyskohtaan.
7. Kive? ei saa asettaa sellaiseen paikkaan, jossa sill? ei olisi yht??n vapautta, jos se ei vangitse yht??n vastustajan kive?. "Itsemurha" on siis kielletty.
8. Toistokielto – Kive? ei saa pelata niin, ett? laudalla aikaisemmin ollut koko laudan tilanne toistuisi.
9. Tasoituspeli – Vahvempi pelaaja pelaa valkeilla. Musta pelaa ensimm?isen? siirtonaan pelaajien tason erotuksen verran mustia kivi?. N?iden kivien paikat on merkitty lautaan.

Lis?selvennyst?

Alue ja voittaja (s??nt? 5)

Peli on p??ttynyt. Valkoisen ja mustan hallitsemat alueet on merkitty kuvaan pienill? pisteill?. Merkityt mustat kivet ovat kuolleita ja ne lasketaan siksi valkean vangeiksi. Niiden peitt?m?t alueet lasketaan my?s valkean hyv?ksi.

Gon lopullisena tavoitteena on alueen muodostus. Alue on ryhm? vapaita viivojen risteyskohtia, joita vain omat kivet ymp?r?iv?t. Vaikka vastustajan kivien vangitsemisesta saakin pisteit?, on se vain er?s keino alueen valtaamiseen ja vastustajan aseman heikent?miseen. Kivien vangitseminen ei ole gon p??asiallinen tarkoitus^l?hde?.

Pelin p??ttyess? molemmat pelaajat laskevat valtaamansa alueet ja vangitsemansa vastustajan kivet. Kukin vapaa viivojen risteysalue on yhden pisteen arvoinen. Vangitkin ovat yhden pisteen arvoisia vangitsijalleen. Vangeiksi lasketaan jo vangittujen kivien lis?ksi my?s ne kivet, jotka pelin p??ttyess? ovat sellaisessa asemassa, josta niit? ei en?? voi pelastaa (Esimerkiksi viereisess? kuvassa mustan ryhm? vasemmassa alanurkassa on "kuollut"). Mik?li pelaajien v?lille syntyy erimielisyytt? siit?, mitk? ovat kuolleita kivi?, tulee kiista ratkaista jatkamalla peli? niin kauan, kunnes kiistanalaiset kivet on vangittu tai todettu selv?sti el?viksi. El?v?t ja kuolleet kivet m??ritell??n tarkemmin t??ll?.

Yleens? gossa menetell??n siten, ett? vangeilla v?hennet??n vastustajan pisteit?, eik? kasvateta omia. T?m? tarkoittaa sit?, ett? vangit asetetaan takaisin laudalle vastustajan alueelle, jolloin vastustaja menett?? hallitsemiaan vapaita viivojen risteyskohtia eli pisteit??n vankien lukum??r?n verran. N?iden kivien vangitsija ei en?? saa n?ist? takaisin asetetuista kivist? pisteit?. Valkoinen saa l?hes aina komin eli ylim??r?isi? tasoituspisteit? lopulliseen pistem??r??ns? korvaukseksi siit?, ett? musta saa aloittaa pelin.^l?hde?

Viereisess? kuvassa valkea saa 32 pistett? alueistaan ja 16 pistett? vangeistaan eli yhteens? 48 pistett?. Musta saa vain nelj? pistett?. Valkoinen voi vied? mustalta n?m? nelj? pistett? laittamalla saamiaan vankeja laudalle, jolloin sek? valkea ett? musta menett?v?t molemmat nelj? pistett?. Laskettiinpa tulos miten tahansa, valkea voittaa 44 pisteell?. Gossa voittaja ilmoitetaan esimerkiksi n?in: valkea voittaa viidell? pisteell?.

Gossa laudalle j?? useinkin sellaisia yksitt?isi? tyhji? risteyskohtia, joita ymp?r?iv?t molempien pelaajien kivet. N?ill? risteyskohdilla ei ole selv?? omistajaa, eik? niist? saa yht??n pistett?. Jos risteyskohtaan pelaaminen ei muuta pistetilannetta, n?it? risteyskohtia kutsutaan dameiksi ja ne t?ytet??n pelikivill? viimeist??n pistelaskentavaiheessa, jolloin pisteiden laskeminen helpottuu.^l?hde?

Kivien mahdollinen loppuminen ei saa vaikuttaa pelin kulkuun tai sen tulokseen mill??n lailla. Mik?li pelaajalta loppuvat pelikivet, on niit? hankittava h?nelle lis??. H?t?tapauksessa puuttuvat pelikivet voi korvata jollain muulla materiaalilla, kuten esimerkiksi napeilla. Lis?? kivi? voi hankkia my?s vaihtamalla vankeja. Jos molemmilla pelaajilla on esimerkiksi v?hint??n kymmenen vankia, molemmat pelaajat voivat v?hent?? vankikupistaan kymmenen kive? ja antaa ne takaisin vastustajalle. Yleens? kivet loppuvat vain kun kivi? on alkujaankin ollut merkitt?v?sti v?hemm?n kuin 180.^l?hde?

Vapaudet (s??nt? 6)

Pelatulla kivell? on nelj? vapautta eli tyhj?? viivojen risteyskohtaa sen yl?- ja alapuolella sek? molemmilla sivuilla. Laudan reunaan sijoitetulla kivell? niit? on vain kolme ja laudan nurkassa olevalla kivell? niit? on vain kaksi. Vierekk?in pelatut kivet muodostavat vapauksien kannalta yhten?isen kokonaisuuden. Esimerkiksi kahden vierekk?isen kiven ketjulla vapauksia on kuusi.

Kun kiven tai kiviketjun eli ryhm?n kaikki vapaudet on t?ytetty vastapuolen kivill?, on kivi tai kiviketju sy?ty ja se pit?? poistaa laudalta. Vangittujen kivien "alta" paljastuu vangitsijalle nyt h?nen hallinnassaan oleva uusi alue. Vangitut kivet s?ilytt?? vangitsija erill??n muista kivist? pelin loppuun asti. Yleens? t?m? s?ilytys tapahtuu nimenomaan go-kiville valmistettujen kuppien yl?salaisin k??nnettyjen kansien p??ll?. Kivi tai kiviryhm?, jolla on vain yksi vapaus on atariksi kutsutussa tilanteessa, jossa se uhkaa tulla sy?dyksi seuraavalla vuorolla.^l?hde?

Itsemurhakielto (s??nt? 7)

Kive? ei saa asettaa paikkaan, jossa sill? ei olisi yht??n vapautta paitsi jos juuri t?m?n kiven asettamisella saadaan vangittua yksi tai useampi vastustajan kivi, jolloin ne poistetaan laudalta ja ne luovuttavat n?in asetetulle kivelle ainakin yhden sen tarvitseman vapauden. Itsemurhakielto ei siis koskaan kiell? siirtoa, jolla voidaan vangita vastustajan kivi?. Viereisess? kuvassa musta voi siis vangita yhden valkean kiven.^l?hde?

Toistokielto (s??nt? 8)

Toistokielto koskee yll? kuvattua tilannetta, jossa musta saa vangita valkoisen kiven. Jos valkoinen yritt?isi samaa heti mustan siirron j?lkeen, se johtaisi takaisin yll? kuvattuun tilanteeseen ja musta voisi vuorostaan vangita valkoisen, ja t?t? vangitsemista voitaisiin jatkaa loputtomiin. T?m?n est?miseksi toistokielto kielt?? nyt valkoista vangitsemasta mustaa, koska koko laudalla aikaisemmin ollut tilanne toistuisi. Valkoisen on siis pelattava johonkin muuhun lailliseen kohtaan, jolloin koko laudan tilanne muuttuu. Jos musta vastaa t?h?n pelaamalla my?s muualle, valkoinen voi seuraavalla siirrollaan j?lleen vangita mustan kiven, jolloin paikallinen tilanne palautuu kuvassa esitettyyn. Jos musta ei halua vastata muualle, h?n voi tietenkin p??tt?? tilanteen pelaamalla kiven omien kiviens? keskelle.^l?hde?

Tasoituspelit (s??nt? 9)

Tasoituskivien paikat go-laudalla. Oikeassa laudassa tasoituskivien paikat on merkitty pienill? mustilla pisteill?.

Gon hyvi? puolia on se, ett? hyvinkin eritasoiset pelaajat voivat pelata kesken??n mielenkiintoisen ja kummallekin haastavan pelin gon tasoitusj?rjestelm?n ansiosta. Tasoitus tapahtuu siten, ett? musta (heikompi pelaaja) asettaa ennen pelin alkua laudalle pelaajien tasoerosta (luokitusj?rjestelm?ss?) riippuvan m??r?n tasoituskivi?. T?m?n j?lkeen valkea aloittaa pelin. Tasoituskivet tasoittavat merkitt?v?sti pelaajien voimasuhteita antaessaan heikommalle pelaajalle paremman strategisen aseman.^l?hde?

Tasoituskivi? ei aseteta pelaajan valintojen mukaan, vaan ne on kivien lukum??r?st? riippuen laitettava laudalle s??nn?iss? m??riteltyihin paikkoihin. Tasoituskivien paikat on merkitty lautaan pienill? mustilla pisteill?. Tasoituskivien lukum??r? vaikuttaa niiden sijaintiin laudalla seuraavasti (katso viereist? kuvaa):

• 2 kive?, kivet pisteisiin A ja B
• 3 kive?, kivet pisteisiin A, B, C
• 4 kive?, kivet pisteisiin A, B, C, D
• 5 kive?, kivet pisteisiin A, B, C, D, E
• 6 kive?, kivet pisteisiin A, B, C, D, _, F, G
• 7 kive?, kivet pisteisiin A, B, C, D, E, F, G
• 8 kive?, kivet pisteisiin A, B, C, D, _, F, G, H, I
• 9 kive?, kivet pisteisiin A, B, C, D, E, F, G, H, I

Mik?li tasoituspeliss? pelaajien v?linen tasoero (luokitusj?rjestelm?ss?) oikeuttaisi heikomman pelaajan saamaan vain yhden tasoituskiven, saa heikompi pelaaja vain etuoikeuden pelata mustilla (tavallisesti ilman komia). Tasoituskivi? ei yleens? voi antaa yhdeks?? enemp??. Mik?li pelaajien v?linen tasoero kuitenkin oikeuttaisi toisen pelaajan saamaan tasoituskivi? enemm?n kuin yhdeks?n, niin t?ll?in pelaajien v?lisen tasoeron katsotaan olevan niin suuri, ett? peli on l?hinn? opetuspeli, jossa valkoinen opettaa mustaa.^l?hde?

Komi

Valkoisen lopulliseen pistem??r??n lis?t??n aina komin verran pisteit? korvaukseksi mustan saamasta aloitusedusta. Nyky??n yleisimmin k?ytetty komi on 6,5 pistett?. Komiin liitet??n yleens? puolikas piste, jotta tasapelit v?ltet??n. Komin suuruus voi kuitenkin vaihdella pelin luonteen mukaan:^l?hde?

• Tavallisissa peleiss? musta saa pelata ensimm?isen siirron. Jotta peli olisi tasav?kinen molemmille (yht? vahvoille) pelaajille, saa valkoinen 6,5 pisteen komin korvaukseksi mustan aloitusoikeudesta.

• Tasoituspeleiss? valkea saa yleens? 0,5 pisteen komin tasapelin v?ltt?miseksi.

Tasapelit pyrit??n v?ltt?m??n erityisesti turnauksissa. Jos tasapelit eiv?t haittaa turnausj?rjestelyj?, voidaan tasa-alkupeleiss? k?ytt?? esimerkiksi 7 pisteen komia ja tasoituspelit voidaan pelata ilman komia.^l?hde?

Komin arvo pyrit??n valitsemaan niin, ett? mustan ensimm?isen siirron etu hyvitet??n t?ysimittaisesti valkoiselle. Kun ammattilaispeleiss? mustilla kivill? voitetaan selv?sti yli 50 % peleist?, komin arvoa on perinteisesti kasvatettu. Toistaiseksi ammattilaispeleiss? k?ytetty? komia ei ole jouduttu v?hent?m??n.^l?hde?

Aloittajan arvonta

Pelaajat sopivat kesken??n tai arpovat sen, kumpi pelaa mustilla. Arpominen tapahtuu siten, ett? toinen pelaajista ottaa suljettuun kouraansa joukon valkoisia kivi?. Toinen pelaaja asettaa laudalle yhden tai kaksi mustaa kive? ja n?in arvaa onko valkoisia kivi? parillinen (kaksi mustaa kive?) vai pariton (yksi musta kivi) m??r?. Mik?li arvaus on oikein, saa h?n pelata mustilla. Arvauksen ollessa v??rin saa valkoisia kivi? kourassaan pidellyt pelata mustilla. T?t? arpomistapaa kutsutaan nigiriksi. Turnauksissa v?rit on voitu m??r?t? jo etuk?teen, jolloin nigiri? ei k?ytet?.

Kello

Sek? gossa ett? shakissa voidaan k?ytt?? kelloja pelin tempon nopeuttamiseen. Turnauksissa kelloja k?ytet??n yleisesti.

Etenkin turnauksissa sek? Internetiss? pelatessa k?ytet??n yleens? pelikelloa, jonka tarkoitus on joko est?? pelin pitkittymist? tai nostaa pelin tempoa. Erityisen nopeita pelej? (10 minuuttia per pelaaja, tai v?hemm?n) kutsutaan pikapeleiksi (alun perin saks. Blitz salama). Pelaajat k?ynnist?v?t kellon pelin alussa ja painavat omaa nappiansa kellossa jokaisen tekem?ns? siirron j?lkeen. Tietokoneiden go-ohjelmien virtuaaliset pelikellot ovat automaattisia, eli niit? ei tarvitse erikseen painaa siirron tekemisen j?lkeen.

Yleisesti k?yt?ss? on kolme erilaista aikatyyppi?: absoluuttinen, perinteinen byoyomi sek? kanadalainen byoyomi. N?iden lis?ksi k?ytet??n yhdistelmi?, joissa absoluuttisen ajan j?lkeen jatketaan byoyomilla.

Absoluuttinen

Molemmille pelaajille on asetettu oma enimm?isaika jonka siirtojen tekemiseen voi yhteens? k?ytt??. Molemmilla pelaajilla voi siis olla esimerkiksi 45 minuuttia aikaa. Pelaajan aika alkaa kulua vastustajan vuoron p??tytty? kun vastustaja painaa kelloa, ja lakkaa kulumasta vastustajan vuoron ajaksi pelaajan oman vuoron p??tytty?, kun pelaaja itse painaa kelloa. Mik?li pelaajan aika loppuu, h?n h?vi??.^l?hde?

Perinteinen byōyomi

"Absoluuttisen" peliajan loputtua pelaajan pelaamista rajoittaa aikaraja (yleens? 60 tai 30 sekuntia), jonka puitteissa h?nen tulisi tehd? jokainen yksitt?inen siirtonsa. Mik?li siirtoa ei t?m?n aikarajoituksen puitteissa tehd?, pelaajan katsotaan menett?neen yhden byōyomi-jaksoistaan.. Pelaajalla on tietty m??r? byōyomi-jaksoja. Mik?li pelaajan byōyomi-jaksot loppuvat, h?n h?vi?? pelin. Mik?li pelaaja onnistuu suorittamaan siirtonsa aikarajan puitteissa, pelaajan vuoro p??ttyy eik? h?n menet? ainuttakaan byōyomi -jaksoa.

Pelaajan byōyomi-jakson kuluttua loppuun alkaa h?nen seuraava byōyomi-jaksonsa kulua, mik?li h?nell? on niit? j?ljell?. Jokainen loppuun kulunut byōyomi-jakso lasketaan menetetyksi. Kesken "j??nyt" byōyomi-jakso alkaa alusta pelaajan seuraavalla vuorolla.^l?hde?

Aikarajasta pit?? tyypillisesti huolen erillinen henkil?, joka varoittaa ajan loppumisesta laskemalla sekunteja taaksep?in (jap. byō = sekunnit, yomi = lukeminen). Sekuntien ??neen laskemista varten on kehitetty my?s kello, joka on piipityksell??n ja my?hemmin my?s puheellaan saavuttanut legendaarisen maineen turnausten h?iritsij?n?.

Kanadalainen byōyomi

Kuin perinteinen byōyomi, mutta yhdelle jaksolle on m??r?tty jakson pituuden lis?ksi my?s kyseisess? ajassa pelattava kivim??r?. Pelaajan pit?? siis tehd? esimerkiksi viisitoista siirtoa viidess? minuutissa. Jos pelaaja saa pelattua kyseisen kivim??r?n asetetussa ajassa, alkaa jakso uudelleen. Mik?li aika jaksossa loppuu kun kivi? on viel? j?ljell?, pelaaja h?vi?? pelin.^l?hde?

Strategia ja taktiikka

Musta voi est?? valkeaa muodostamasta kahdesta ryhm?st??n yht? suurempaa ryhm??. Musta "leikkaa" eli tulee v?liin (kohtaan, jossa on kaksi valkoista neli?t?).

Go on s??nn?ilt??n yksinkertainen, mutta sen strategia ja taktiikka ovat vivahteikkuudeltaan ylivertaisia muihin lautapeleihin verrattuna. Gon perusajatus on alueen valtaaminen. Alueen valtaamiseen ja sen puolustamiseen on monia eri l?hestymistapoja.

Aloittelijat aloittavat pelin usein vain asettelemalla kivi? sattumanvaraisesti pitkin lautaa. Aloittelijat oppivat kuitenkin pian gon perusstrategiat ja hyv?n tavan aloittaa peli. T?m? artikkelin osio raapaisee gon strategian pintaa. Aihetta syvemmin tarkastelee runsas m??r? ammattilaispelaajien laatimia kirjoja.

Kytkent? ja leikkaus

Laudalla olevia kivi? on helpompi puolustaa, jos ne kytket??n yhteen ryhmiksi. Vastustajan on t?ll?in t?ytett?v? ryhm?n kaikki vapaudet vangitakseen sen. T?m? on tietenkin paljon vaikeampaa kuin yksitt?isen kiven vangitseminen. Kivet kytket??n yhteen asettamalla ne vierekk?isiin viivojen risteyskohtiin, jolloin ne muodostavat ryhm?n.

On taktisesti j?rkev?? yritt?? est?? vastustajaa kytkem?st? kahta ryhm??ns? yhdeksi isoksi ryhm?ksi. T?m? voidaan est?? "leikkaamisella". Leikkaaminen tarkoittaa sit?, ett? pelaaja pelaa yhden tai useamman kiven niin, ett? se est?? vastustajaa yhdist?m?st? kahta ryhm??ns? toisiinsa. Leikkaajakivet on siis pelattu kahden toisiaan l?hestyv?n vastustajan ryhm?n v?liin niin, etteiv?t ne voi en?? yhdisty?.^l?hde?

Silm?t: el?v? ja kuollut ryhm?

Ylh??ll? oikealla mustan ryhm?ll? on nelj? silm??, eik? sit? n?in voi vangita. Vasemmassa alanurkassa musta on pulassa. Mustan ryhm?ll? on vain yksi silm? ja yksi valesilm?, ja siksi se voidaan vangita (valkoisen siirrot C3, A5, A3 ja A1). Vasemmalla ylh??ll? mustan ryhm?ll? on vain yksi vapaus ja sekin voidaan siksi vangita.

Jos ryhm? kivi? menett?? viimeisenkin vapautensa, se poistetaan laudalta (vangitaan). Omia ryhmi? on eritt?in t?rke?? pit?? silm?ll? vangitsemisen uhalta, sill? vangitsija saa kaappauksilla pisteit? vankikivien muodossa, uusia aluevaltauksia sek? etenkin vaikutusvaltaa ymp?r?iviin tilanteisiin.^l?hde?

Jos oma ryhm? uhkaa tulla piiritetyksi eik? piirityst? voi en?? est??, on uhattavalle ryhm?lle kaappauksen est?miseksi luotava kaksi aluetta, jonne vastustaja ei voi pelata. N?it? tyhji? kohtia kutsutaan silmiksi. Jos silm?t ovat oikein tehtyj?, ei vastustaja voi vangita ryhm?? piiritt?misest? huolimatta. Vastustaja ei voi t?ytt?? n?it? silmi?, koska se olisi yhdelle kivelle itsemurha. Yhden silm?n ryhm?n voi kaapata piiritt?m?ll? sen ja sen j?lkeen t?ytt?m?ll? silm?. T?ll?in ryhm?lt? katoaa viimeinen vapaus ja se vangitaan. Piiritettyj? ryhmi?, joilla ei ole kahta silm?? kutsutaan t?m?n takia kuolleiksi ryhmiksi.

Ryhm?ll? voi aluksi n?ytt?? olevan kaksi silm?? (kuten oheisessa kuvassa mustan ryhm? vasemmassa alanurkassa). Sill? voi olla yksi aito silm? ja yksi tai useampi valesilm?. Valesilm? n?ytt?? aidolta, koska siihen ei tilap?isesti voi asettaa kive?. Syvempi tarkastelu osoittaa ryhm?n olevan vangittavissa oikealla siirtosarjalla.^l?hde?

Hy?kk?ys

Suurin osa keskipelist? kuluu yleens? vastustajan heikkojen ryhmien kimppuun hy?kk?ilemiseen ja omien ryhmien puolustamiseen. On kuitenkin t?rke?? muistaa, ett? gossa pyrit??n saamaan mahdollisimman iso alue laudasta omaan hallintaan. T?ll?in keskipeliss? tapahtuvan hy?kk?ilyn p??asiallinen tarkoitus ei ole vangita vastustajan ryhmi?, vaan saavuttaa strategisesti edullisia asemia alueiden valtaamiseen (uusien tai vastustajan). Hy?kk?yksi? k?ytet??n my?s vastustajan "h?iritsemiseksi", jolloin vaikeutetaan h?nen mahdollisuuksiaan vallata alueita.^l?hde?

Pelin vaiheet

Go-peli sis?lt?? aina kolme jaksoa: alkupelin (jap. fuseki), keskipelin (jap. chūban) sek? loppupelin (jap. yose). Alkupeliss? yleens? keskityt??n ensimm?isen? pelaamaan kivi? laudan nurkkiin ja sen j?lkeen laajentamaan pelaamista laitoihin. Keskipeli ja loppupeli sen sijaan tapahtuvat koko laudalla. Alkupeliss? tehdyill? virheill? voi olla kohtalokkaitakin seurauksia pelin lopputuloksen kannalta. T?m?n takia alkupelin ja sen monien avausteorioiden eli josekien tunteminen on gon pelaajalle ??rimm?isen t?rke??. Keskipeliss? pelaajat pyrkiv?t saamaan mahdollisimman suuria alueita laudasta haltuunsa, k?ytt?en hyv?kseen alkupeliss? rakentamiaan asemia.^l?hde?

Loppupeliss? pelaajat ovat vallanneet itselleen jo l?hes koko laudan. Vain pieni? alueita on en?? vapaana. Loppupeliss? ei ole kovinkaan monta kannattavaa siirtoa en?? j?ljell? ja kokeneet pelaajat pystyv?t laskemaan jokaisen j?ljell? olevan siirron arvon. T?ll?in he pystyv?t pelaamaan j?ljell? olevat siirrot itselleen edullisimmassa j?rjestyksess? ansaiten siten mahdollisimman paljon pisteit?. Siirtojen arvojen laskeminen on haastavaa ja siin? on helppo erehty?. T?m?n taidon hallitseminen on kuitenkin yksi t?rkeimmist? go-pelaajan tarvitsemista taidoista ja se on koko loppupeli-vaiheen perusta.^l?hde?

Luokitusj?rjestelm?

Gon ammattilaisia ja aloittelijoita.

Yleisin go-pelaajien k?ytt?m? luokitusj?rjestelm? tulee Japanista ja se on budolajien kaltainen. Amat??ripelaajat jaetaan kyū-tasoihin, jotka alkavat noin 30 kyūsta (vasta-alkaja) ja nousevat 1 kyūhun. Kyū-tasojen j?lkeen tulevat dan-tasot alkaen 1 danista ja nousten 8 daniin asti. 1 danin katsotaan hallitsevan ja ymm?rt?v?n pelin eri osa-alueiden perusteet. 8 dan-luokituksia my?nnet??n amat??rien maailmanmestaruuden voittaneille. Suurin osa gon vakituisista harrastajista pelaa noin 10 kyūn ja 3 danin v?lisell? tasolla.^l?hde?

Tasoituspeleiss? pelaajien v?listen luokitusten ero m??r?? tasoituskivien m??r?n. N?in pelaaja, jonka luokitus on 4 kyū, antaisi 11 kyūlle seitsem?n tasoituskive? (11–4 = 7) ja saisi 2 danin tasoiselta vastustajaltaan viisi kive?. Vastaavasti pelaajan luokitus m??r?ytyy sen mukaan, monenko kiven tasoituksella h?n pystyy pelaamaan tasav?kisi? pelej? muita pelaajia vastaan.^l?hde?

Japanilaisten, korealaisten ja kiinalaisten ammattilaisten luokitukset alkavat 1 danista eli shodanista. Ylin ammattilaisluokitus on 9 dan. Ammattilaisten 1 dan on huomattavan paljon vastaavaa amat??riluokitusta vahvempi. Ammattilaisluokituksia ei k?ytet? suoraan pelaajan vahvuuden tai tasoituskivien m??ritt?miseen vaan ne kertovat ennemminkin pelaajan kokemuksesta ja aiemmasta menestyksest?.^l?hde?

10 dan (十段, jūdan) ei ole luokitus, vaan arvonimi, jota pit?? hallussaan samannimisen japanilaisen ammattilaisturnauksen voittaja. Hallitseva 10 dan on Shinji Takao .

Hyv? pelitapa

Turnauksissa yleens? edellytet??n kohteliasta k?yt?st?.

K?ytt?ytyminen gota pelatessa voi olla "vapaata" ep?virallisissa kotipeleiss?, mutta usein kerhoissa ja turnauksissa on jopa pakollista noudattaa tiettyj? kohteliaisuuss??nt?j?. T?ss? on esitetty muutama kohtelias tapa pelata:

• Pelin aikana pit?isi vallita t?ydellinen hiljaisuus. Molempien pelaajien ja mahdollisten katsojien tulisi pid?tt?yty? puhumisesta ja muusta ??ntelyst? (yskiminen ym.) pelirauhan s?ilytt?miseksi.

• On kohteliasta (turnauksissa) luovuttaa, jos pelaaja on ajautunut sellaiseen asemaan, mist? voittaminen on mahdotonta. Esimerkiksi japanilaiset pit?v?t hyvin ep?kohteliaana sit?, jos vastustaja jatkaa jo "h?vitty?" peli? sen katkeraan loppuun asti. Yleens? luovuttaminen ilmaistaan vastustajalle pelaamalla kaksi kive? vierekk?in laudalle yht? aikaa.

• Kivi? on ep?kohteliasta hypistell?. Kivi tulisi ottaa kupista vain silloin kun pelaaja on p??tt?nyt, mihin kohtaan laudalla h?n haluaa sen asettaa ja sen j?lkeen kivi tulisi my?s v?litt?m?sti pelata.

• It?-Aasiassa – l?hinn? Japanissa, Kiinassa ja Koreassa – pelaajat yleens? kumartavat toisilleen pelin alussa ja lopussa toivottaen hyv?? peli? ja kiitt?en lopuksi pelist?.

• Yleens? on tapana, ett? pelaajat laskevat omien pisteidens? sijaan toistensa pisteet. On eritt?in kohteliasta varmistaa, ett? on vastustajan kanssa samaa mielt? pelin tuloksesta.

Filosofia

Yleens? go ja shakki n?hd??n id?n ja l?nnen strategisen ajattelun ruumiillistumina. Gossa peli alkaa tyhj?lt? laudalta. Siin? keskityt??n rakentamaan itselleen alueita monien taisteluiden kautta ja lopussa pisteisiin perustuva vertailu ratkaisee voittajan. Shakki taas on loppukeskeinen peli, sill? siin? pyrit??n tappamaan vastapuolen yksil?llinen pelinappula (kuningas).^l?hde?

Samanlaista vertailua on tehty my?s Backgammonin, shakin ja gon, kolmen ehk? kaikkein vanhimpien yh? pelattavien lautapelien kesken. Backgammon voidaan n?hd? pelin?, jossa ilmenee ihmisen suhde kohtaloon, koska my?s uhkapelin? tunnetussa Backgammonissa nopilla on pelin kulkuun suuri merkitys. Shakki puolestaan kuvaa toisiaan kohti marssivine hierarkkisine sotilasrivist?ineen ihmisen suhdetta toisiin ihmisiin. Gon tasoitusj?rjestelm?n ansiosta eritasoiset pelaajat voivat pelata kesken??n tasav?kisesti. Tasoitusj?rjestelm?n ansiosta jokainen pelaaja my?s tuntee oman vahvuutensa verrattuna toisiin pelaajiin. Go voidaankin n?hd? er??nlaisena itsekehittymisen mittarina, ihmisen suhteena itseens?.^l?hde?

Tietokoneet ja go

Shakkia pelaava tietokone Deep Blue voitti shakin maailmanmestarin vuonna 1997. Silloin ei ollut edes n?k?piiriss?, kuinka vastaava toteutettaisiin gossa, joten arvausarvioitiin, ett? se olisi ehk? jossain sadan vuoden p??ss?. AlphaGon my?t? se kesti 19 vuotta.

Tavalliset tietokoneet eiv?t ole perinteisesti p?rj?nneet kohtalaisen hyv?lle kerhopelaajalle tai paremmalle. Tietokoneiden go-ohjelmat antavat kuitenkin aloittelijoille ja hieman kehittyneemmille pelaajille kohtalaisen vaihtoehdon ihmispelaajien sijalle. Teko?lyn kehitt?mist? vaikeuttaa my?s se, etteiv?t ihmispelaajat useinkaan osaa selitt??, miksi erityisesti pelin ensimm?iset siirrot ovat toimivia.^l?hde? T?m? johtuu pelin korkeasta abstraktisuudesta.^l?hde?

Gossa ja shakissa ratkaiseva tekij? on tietokoneen l?hestymistapa ongelmiin. Shakissa raaka laskenta siirto siirrolta toimii, sill? shakissa erilaisia siirtosarjoja on huomattavasti v?hemm?n kuin gossa. Raaka laskentateho ei toistaiseksi riit? gossa alkuunkaan, sill? gossa tarvitaan laskennan ja muistin lis?ksi kyky? arvioida laudan tilannetta kokonaisuutena ja k?ytt?? n?it? arviointeja perusteina siirroille.^l?hde? Tietokoneen, joka ei kykene samaan, peli on ep?tasapainoista. Gon pelaamista on verrattu taiteen tekemiseen: kun tietokoneet oppivat pelaamaan gota, ne oppivat my?s tekem??n taidetta.

Alankomaiden kansallinen supertietokone Huygens voitti kaksi go-peli? ammattilaisia vastaan turnauksessa vuonna 2009. Sen toiminta perustui tilastollisiin arvioihin.

AlphaGo

Vuonna 2015 ilmoitettiin, ett? Googlen DeepMind -teko?ly-yhti?n ihmisaivojen hermoverkkojen logiikkaa j?ljittelev? ohjelmisto AlphaGo voitti gon Euroopan mestarin Fan Huin viiden pelin ottelussa 5–0.^milloin? Teko?ly saa oppia huippupelaajien otteluista sek? itse??n vastaan pelaamisesta. AlphaGo pelasi maaliskuussa 2016 viisi peli? maailman parhaana pidetty? go-pelaajaa Lee Sedolia vastaan. AlphaGo voitti kolme ensimm?ist? ja viidennen pelin Sedolin voittaessa nelj?nnen eli sarja p??ttyi 4-1 AlphaGon voittoon.

Verkkopelaaminen

Internet on mahdollistanut gon pelaamisen ymp?ri maailmaa. Tarkoitukseen omistetuilla palvelimilla voi pelata sek? keskustella useiden eritasoisten pelaajien kesken. N?ilt? useimmiten ilmaisilta go-palvelimilta l?yt?? vastustajan yleens? melko nopeasti ja vaivattomasti.

K?sitteit?

Gossa ja varsinkin gota k?sitteleviss? kirjoissa k?ytet??n paljon japaninkielisi? termej?, jotka ilmaisevat peliss? tietty? tilannetta tai tapahtumaa. K?sitteit? on paljon, eik? niit? kaikkia kannata opetella ulkoa, mutta keskeisimm?t niist? on kuitenkin hyv? muistaa. T?ss? on esitetty vain muutama keskeinen k?site:

• Atari (当たり) on tilanne, jossa kivell? tai kiviryhm?ll? on vain yksi vapaus j?ljell?. T?ll?in se voidaan vangita seuraavalla vuorolla.

• Dame (駄目) on tyhj? viivojen risteyskohta, josta kumpikaan pelaaja ei saa pisteit?. Damet t?ytet??n pelikivill? viimeist??n pistelaskuvaiheessa. Niiden t?ytt?minen ei saa vaikuttaa pelitilanteeseen. Jos n?in kuitenkin k?y, kyseess? ei ollut dame.

• Gote (後手) on pelattu kivi, joka ei suoranaisesti pakota vastustajaa vastaamaan siihen.

• Fuseki (布石) on nimitus kirjasiirroille, k?ytet??n erityisesti alkupeliss?.

• Hoshi (星 jap. t?hti) on go laudassa oleva tasoituskiven paikka, joka on merkitty pienell? mustalla pisteell?. Tasoituskivet asetetaan tietyss? j?rjestyksess? hosheille niiden m??r?st? riippuen. Hosheja on yhteens? yhdeks?n normaalilla 19*19 laudalla.

• Joban (序盤) on japaninkielinen nimitys alkupelille.

• Jōseki (定石) on vakiintunut siirtosarja, joka antaa molemmille pelaajille hyv?t asemat pelilaudalta. Jōseki on siis samankaltainen kuin shakissa avaukset. Jōsekit ovat gossa eritt?in t?rke? pelivaihe.

• Kō (劫) on tilanne, joka k?ynnistyy kun pelaaja A vangitsee pelaajan B kiven niin, ett? B voisi omalla vuorollaan vastaavasti vangita ensin pelatun A:n kiven. N?in tehdess??n pelaaja B kuitenkin toistaisi koko laudalla jo olleen pelitilanteen, mik? on kielletty?, joten h?nen on ensin pelattava jonnekin muualle p??tt??kseen kō-tilanteen.

• Komi (コミ) on valkoiselle annettava korvaus siit?, ett? musta saa aloittaa pelin. Komi lis?t??n pelin lopussa valkoisen kokonaispistem??r??n ja se on yleens? 6,5 pisteen suuruinen, jolloin v?ltet??n my?s tasapelin mahdollisuus.

• Sente (先手) on pelattu kivi, johon vastustajan on k?yt?nn?ss? pakko vastata omalla siirrollaan. Senten huomiotta j?tt?minen voi huonontaa pelaajan asemaa merkitt?v?sti.

Toiminta Suomessa

P??artikkeli: Go Suomessa

Harrastajien j?rjest?m? turnaus ulkomailla.

Suomessa gota on pelattu 1970-luvulta l?htien ja kansainv?lisi? kontakteja on ollut heti alusta l?htien. Suomen suurin go-turnaus on vuosittain j?rjestett?v? Takapotku Open, jossa pelaa vuosittain yli 70 pelaajaa.^l?hde?

Ensimm?inen suomalainen go-kerho, Helsingin go-kerho ry, aloitti toimintansa vuonna 1979. Nyky??n gota voi pelata jo monissa eri kerhoissa ymp?ri Suomea:

• Espoo. Espoon go-kerho
• Espoo. PoGo, Aalto-yliopisto
• Helsinki. Helsingin go-kerho
• Helsinki. YliGo, Helsingin yliopisto
• Joensuu. JoSeki
• Jyv?skyl? ja Kuopio. Tengen
• Kuopio. Kuopio Go Ballei
• Lappeenranta. SaiGo
• Oulu. Oulun Goonpellaajat
• Salo.
• Tampere. TTgoK. Tampereen teknillinen yliopisto
• Tampere. Kanpai
• Turku. Turku Hayashi
• Vantaa. Boshi

Katso my?s

• Euroopan go-liitto
• Hon'inbō Shūsaku – Kaikkien aikojen parhaimpana pidetty gon pelaaja.
• Godokoro – Go-viraston johtaja Edo-kauden Japanissa.
• Renju – Japanilainen lautapeli.

L?hteet

• Matti Siivola, Lauri Paatero: Go – Jumalten peli, s. 9-43. Like kustannus, 1988. ISBN 951-96078-9-7
• Richard Bozulich: The Go Player’s Almanac 2001, s. 18–19, 98, 173–199. KISEIDO Publishing Company, 2001. ISBN 4-906574-40-8 (englanniksi)
• Suomigo.net – Suomalainen go-wiki.
• Playgo.to – Vuorovaikutteinen nettiopas gon alkeisiin suomen kielell?.
• Sensei's Library – Go-wiki. (englanniksi)
• Etiquette, Attitudes & Advice – British Go Journal No. 54 (englanniksi)

Kirjallisuutta

• Paatero, Lauri: Go – Mik? se on? Helsinki: Books on Demand GmbH, 2008. ISBN 978-952-498-126-2
• Yang, Yilun: Go: Taitopelin perusteet. (Fundamental principles of go, 2004) Suomentanut Olli Markkanen. Ranua: M?ntykustannus, 2008. ISBN 978-952-5712-07-0
• Richard Bozulich, The Go Player’s Almanac 2001, 2001, KISEIDO Publishing Company, ISBN 4-906574-40-8
• Richard Bozulich, The Second Book of Go, 1998 Beginner and Elementary Go Books ISBN 4-906574-31-9
• Kano Yoshinori, Graded Go Problems For Beginners, Volume 1–4, 1998 Kiseido Publishing Co ISBN 4-906574-46-7
• Nihon Kiin, Go: the World's Most Fascinating Game, Vol 1 – Introduction, 1973.
• Nihon Kiin, Go: the World's Most Fascinating Game, Vol 2 – Basic Techniques,
• Iwamoto Kaoru, Ishi Press, Go for Beginners, Tokyo, 1972 ISBN 0-87040-166-1.

Aiheesta muualla

• Playgo.to – Vuorovaikutteinen nettiopas gon alkeisiin suomen kielell?.
• Suomigo.net – Suomalainen go-wiki.
• Sensei's Library – Go-wiki. (englanniksi)
• Rule matrix – Luettelo gon eri s??nt?variaatioiden eroista. (englanniksi)
• GoTerms – Luettelo t?rkeimmist? go-termeist?. (englanniksi)
• Vanhoja Helsingin go-kerhon ilmoituksia